maanantai 6. lokakuuta 2008

Kukkakaalia ja korvasieniä

Asuintoveri T dyykkasi erään saksalaisen kaupan luota pään kokoisen kukkakaalin, pyöreän (!) bataatin, täydellisessä kunnossa olevia paprikoita ja sileäpintaisia (?!) avokadoja. Kukkakaalista riemastuneena tein kukkakaali-linssikastikkeen ja keitin perunoita. Asuintoveri J-M laittoi tulet ja U alkoi ryöpätä korvasieniä.

KUKKAKAALIMUHENNOS

kukkakaalia
n. 3 dl punaisia linssejä
currya
juustokuminaa
kuminan siemeniä
suolaa
(puoli purkkia kaurakermaa oli jäänyt edellisestä ateriasta, sopi hyvin sekaan)

* Pilko kukkakaali kattilaan, lisää huuhdellut linssit.
* Laita vettä vähän. Ehkä kukkakaalien puoleenväliin.
* Keitä pehmeiksi ja mausta.


Yllä olevassa kuvassa on siis kuivattuja korvasieniä. Ne ovat hengailleet keittiön avohyllyssä vuoden verran, ja nyt iski into ryöpätä (ensin huuhdellaan, sitten kiehautetaan vesi, lisätään sienet ja keitetään 15 min. Sitten kaadetaan vesi pois, huuhdellaan sienet, kiehautetaan uusi vesi ja keitetään sieniä 5 min.)

KORVASIENIKASTIKE

ryöpättyjä korvasieniä
1 sipuli
1 prk kaurakermaa
mustapippuria
suolaa
vehnäjauhoja suurustamiseen

* Paista sieniä ja pilkottua sipulia pannulla öljyssä.
* Kun sipuli on paistunut tarpeeksi, lisää hieman vettä/kauramaitoa.
* Ripottele päälle vehnäjauhoja, sekoita ja lisää kaurakerma.
* Kiehauta. Lisää jauhoja, jos ei suurustu tarpeeksi.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ovat sitten muuten Lidlissä koventaneet otteitaan dyykkareita kohtaan ainakin meillä päin. Kamera kohdistettu roska-astioille ja huomatuista varkauksista tehdään välittömästi rikosilmoitus. Kuulemani mukaan (sukulaiseni töissä firmassa)bioroskiin laitetaan myös jotain hajoamista edistävää myrkkyä. Joten siitä vaan innolla syömään ja muutaman vuoden päästä ihmettelemään, että miksi on kaikki mahdolliset sairaudet.

kettu kirjoitti...

Hmm, jotenkin luotan siihen, että moiset aineet ja mömmöt huomaa rehuista, jos niihin on jotain laitettu. Täällä ei ole missään (ainakaan näkyvillä eikä tottuneiden dyykkaajien tiedossa) kameroita, ja vaikka kaupan henkilökuntaa on joskus sattunut paikalle, ei ole tullut ongelmia. Tosin Lidlistä ei ole itselläni henkilökohtaista kokemusta, käyn itse lähempänä olevissa paikoissa.

Totta on toki se, että saattaa olla ristiriitaista syödä luomua ja dyykattua ruokaa, koska dyykatusta ei voi aina olla täysin varma. Mätiä juttuja me ei kuitenkaan koskaan oteta, vaan täysin hyväkuntoisia. Eikä ne jääkaapissakaan ole mädäntyneet, joten en olisi huolissani.

Kiitos varoituksesta kuitenkin. Luulen, että se on kauppiaskohtaista.

Anonyymi kirjoitti...

Taitaa olla eri puolilla Suomea erilaiset käytännöt. Uusin keino dyykkareiden karkoittamiseksi meilläpäin on se, että kaupan sulkeuduttua lyödään lukot pönttöihin. Niiden murtaminen on rikos. Ihmettelen vaan sitä, että eikö olisi järkevämpää jättää tavarat saataville sen sijaan, että viedään kaatikselle?? Ei sovi oikein mun järkeen.

Helmi kirjoitti...

Vau... Olen kyllä aivan hämmentynyt, tosi ihania ruokia laittelet! Tuo dyykkauspuoli jäi askarruttamaan; aivanko vain haette kauppojen takapihoilta tavaraa? Kuulostaa houkuttelevalta, mutta lainkuuliaisen a kansalaisena tuli heti mieleen, että onko se aivan sallittua..?

Helmi kirjoitti...

Okei, luin vasta nyt nuo ylemmät kommentit ja sain vastauksen kysymykseeni...
Tuntuu kyllä harvinaisen turhauttavalta tuollainen suhtautuminen, kun eihän niillä ruoilla kukaan loppujenlopuksi mitään tee. Ehkä voisi ihan ystävällisessä hengessä lähestyä tuttua kauppiasta ja kysellä vanhoja jämiä. Olen kyllä muutamat kerrat saanut kantaakin ilmaisia naposteluporkkanoita ja maa-artisokkaa kotiin.

kettu kirjoitti...

Palaan tähän dyykkausasiaan kenties seuraavassa merkinnässä, koska se tuntuu herättävän mietteitä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...