keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Roskiksien kaivaminen, tuo jalo harrastus

Dyykattu paprika.

Olen aina välillä saanut kommentteja dyykkaamiseen liittyen - sitä ihmetellään, kauhistellaan tai kannatetaan. En ole perehtynyt lainsäädäntöön, jota voitaisiin soveltaa dyykkaamiseen, mutta oletan dyykkaamisen olevan laitonta puuhaa. Poliisit eivät kuitenkaan päivystä kauppojen takana, enkä tunne ketään, joka olisi saanut sakot vietyään kaupan roskiksesta ruokaa, jonka kauppias on heittänyt pois.

Omasta mielestäni dyykkaaminen on täysin oikeutettua. Perustelen tätä sillä, että on järkyttävää, kuinka suuret määrät täysin syömäkelpoista ruokaa menee suoraan kaupoista kaatopaikalle. En tiedä, kuuluko jäte kauppiaan omaisuudensuojan piiriin - jos kuuluu, on roskiksesta vieminen rikos. Asia on kuitenkin kauppiaskohtainen. Toiset eivät välitä dyykkaajista, ja toiset lukitsevat roskiksensa (mainittakoon, että itse en murtaudu tai kaivele, otan vain avoimista roskiksista päällimmäiset ja parhaat).

Järkyttävimpiä ovat ne kauppiaat, jotka laittavat roskiksiinsa myrkkyjä. Käsittääkseni tällaisessa tapauksessa roskiksessa pitäisi olla merkintä, jos se sisältää jotain ihmisille vaarallista. Biojäteastian myrkyttäminen on suurempi rikos kuin sieltä ottaminen - entä jos joku lapsi kaivelee roskiksia eikä ymmärrä vaaroja? Entä jos roskakuski saa päälleen myrkkyä tyhjentäessään astioita?

Dyykattuja hedelmiä.

Ihmisillä on todella kummallisia intohimoja omaisuuttaan kohtaan, vaikka itse luokittelisivat sen jätteeksi. Kaatopaikalle myös yksityiset vievät tavaraa vain siksi, koska eivät halua esim. sukulaistensa hyötyvän. Kauppiailla tämä ajattelumalli on toisaalta ihan ymmärrettävä; ne ihmiset, jotka hakevat ruokansa kaupan roskiksesta, tuskin ostavat samoja tuotteita kaupasta. Jokainen roskiksesta otettu kukkakaali on pois kaupan kukkakaalimyynnistä. En ole pohtinut, onko tällä suurempia ekonomisia merkityksiä - pointtini on se, että ruokaa heitetään liikaa pois. Toisaalla kärsitään nälänhätää samaan aikaan, kun toisaalla on ylituotantoa.

Kontiosuon kaatopaikka heinäkuussa.

Onko tämä järkevää: ulkomaalaisella, geenimuunnellulla soijarehulla ruokittu sika tapetaan, pilkotaan paloiksi, pakataan muoviin ja viedään kauppaan myytäväksi. Paketti ei menekään kaupaksi ennen viimeistä myyntipäivää, joten se on heitettävä pois. Kaupan työntekijätkään eivät saa ottaa roskikseen meneviä tuotteita itselleen. Hieman paremmassa tapauksessa paketti avataan ja lajitellaan seka- ja biojätteeseen, mutta yleensä kaikki heitetään sekajätteeseen. Jäte päätyy kaatopaikalle, jossa se muiden eloperäisten jätteiden tavoin aiheuttaa metaanipäästöjä. Näin siis sikaa on turhaan ruokittu ulkomailta turhaan tuodulla rehulla ja se on turhaan tapettu - tapettu vain päätyäkseen jätteeksi. Jos mennään vielä pidemmälle, on Amazoniassa kaadettu sademetsiä, jotta siellä voitaisiin viljellä soijaa, joka tuodaan tänne rehuksi sioille, jotka päätyvät kaupan sekajäteastiaan. Absurdia ja epätaloudellista.

Dyykkaamisen pahin riski on ehkä ruokamyrkytys. Jos dyykkaa huolimattomasti, saattaa syödä jotain pahentunutta, jolloin vatsa on kuralla. Itse katson, ettei jäteastiassa ole mitään elävää, että tuotteet ovat puhtaita ja mahdollisesti kuorittavia tai paketeissa. Dyykkaan vain viljatuotteita ja leipää, en esimerkiksi maitotuotteita. Jotkut dyykkaavat jopa lihaa, mutta meillä sitä on dyykattu vain koiralle. En ole muistaakseni koskaan saanut vatsaani kuralle näiden ruokien vuoksi, mitä nyt pullaa on joskus tullut syötyä liikaa. Esim. leivät ovat priimakunnossa ja usein "paistettu täällä tänään" -hyllystä, eli tuoreita.

Dyykattu kaurareikäleipä. Löytyi eilen ja on pehmeä ja tuore.

Anonyymi kommentoija sanoi, että joissain kaupoissa astioihin laitetaan mädäntymistä nopeuttavaa myrkkyä, ja että vanhempana voi vain ihmetellä, miksi sairastaa kaikkea mahdollista. Ensinnäkin uskon, että myrkyn olemassaolon haistaisi, näkisi tai viimeistään maistaisi. Kasvis ei myöskään säilyisi jääkaapissa/kellarissa niin hyvin kuin mitä meillä säilyy. Toiseksi uskon, että terveyshaitat olisivat ennemminkin välittömiä kuin kasautuvia - jos dyykatussa ruoassa olisi myrkkyä, se aiheuttaisi vatsanväänteitä tai myrkytysoireita. Luotan aika vahvasti tässä asiassa siis näkö- ja hajuaistiini.

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitoksia raportista.. oli todella mielenkiintoinen. Tiedustelin kaveriltani sitä myrkkyjuttua: lisäävät ainetta kuulemma vain lukittuihin biojäteastioihin. sinun ajatusmallillasi dyykkaamisen pitäisi olla melkoisen turvallista. Itse en myöskään lähtisi maito- ja lihatuotteita poimimaan. Tosin nyt kun on talvi taas tulossa, niin voisi sitäkin harkita =) -JP- (se anonyymi)

kettu kirjoitti...

Olen kyllä syönyt muutaman päivän vanhoja dyykattuja jugurtteja ihan hyvällä menestyksellä, mutta silloin olikin talvi. Kesäisin en dyykkaa muuta kuin leipää. Dyykkaamisen yksi haittapuoli on se, että tulee syötyä epäterveellisiä, rasvaisia ym. juttuja, joita ei normaalisti söisi, "mutta kun ilmaiseksi saa". Siksi olen tehnyt periaatepäätöksen olla dyykkaamatta maitotuotteita. ;) Käytännössä ainakin viileällä ilmalla hapatettuja maitotuotteita, kuten jugurttia ja viiliä, voi kyllä syödä muutaman päivän vanhanakin.

v kirjoitti...

Ihmisillä on todella kummallisia intohimoja omaisuuttaan kohtaan, vaikka itse luokittelisivat sen jätteeksi. Kaatopaikalle myös yksityiset vievät tavaraa vain siksi, koska eivät halua esim. sukulaistensa hyötyvän.

Oho. Juuri eilen lueskelin yhtä viimevuotista satiirista kertomustani, jossa kommentoitiin ohimennen tätä samaa asiaa. Ihmisten omistamishimolla olikin enemmän perää kuin luulinkaan.

Perustelen tätä sillä, että on järkyttävää, kuinka suuret määrät täysin syömäkelpoista ruokaa menee suoraan kaupoista kaatopaikalle.

Olen täysin samaa mieltä. Eläimiä tapetaan, ja osa lihoista menee silti roskiin. On ymmärrettävää, etteivät kauppiaat halua vaarantaa omaa elinkeinoaan jakamalla mitään ilmaiseksi, mutta tuhlaus ei silti mielestäni ole vaihtoehto. Muistaakseni jossain lehdessä oli juttua siitä, miten tavaraa jaetaan ulkomaille, kuten esimerkiksi Viroon. En sitten tiedä, missä mittakaavassa tämä tapahtuu. Hyvä, että edes jotain hyödynnetään, tosin turhia kuljetuskulujahan tuollaisesta tulee.

Loppujen lopuksi rahallinen tuottavuus ohjaa tätäkin systeemiä. Olisi järkevää hyödyntää kaikki elintarvikkeet, koska maapallon resurssit ovat rajalliset. Olisi eettistä jakaa ylijäämää esimerkiksi vähempiosaisille. Vaan kun se ei tuota voittoa, niin määränpäänä on roskis. Raha ratkaisee, ja se on surullista.

Kysymys kuuluukin: mitä asialle voidaan tehdä?

Anonyymi kirjoitti...

Kannatan sataprosenttisesti :-)
Harmi että kauppiaat käyttäytyy inhottavasti. Kyllä niidenki pitäis tajuta että dyykkaus on yleisen hyvän mukaista...

Anonyymi kirjoitti...

oi, saisinpa asua vegaanikommuunissa! Eihän sitä tiedä vaikka niin vielä kävisikin, kun tällä hetkellä, alaikäisenä, asun kotona. Muttaa...osaatko neuvoa miten sellaiseen tilanteeseen (kommuuniin)voisi päätyä? Siis mistä löytäisi asuintoverit ym.?

nei kirjoitti...

Vau, loistavaa tekstiä! Muistan kuulleeni, että jossain maassa kaupat myyvät päiväysvanhoja tuotteita halvalla esim. kaupan takana kojuissa vähäosaisille. Ja jotkut kaupat Suomessakin onneksi lahjoittavat esim. leipää leipäjonoihin ja avustuspaketteihin. Mutta tuon pitäisi olla enemmänkin käytäntö kuin pokkeus, että myynnistä poistettava ruoka annettaisiin niille, jotka sitä tarvitsevat tai jotka sitä haluavat käyttää!

kettu kirjoitti...

Olen yllättynyt näin positiivisesta palautteesta! Eikö täällä kukaan olekaan sitä mieltä, että dyykkaaminen on ällöttävää..? :-)

v: Jo vain, kestöissä jäteasemalla kuuli tuota aina silloin tällöin. Käsittämätöntä tosiaan.

Olen käsittänyt, että leipäjonoihin annetaan tuotteita, mutta en nyt muista, ovatko ne viimeisen myyntipäivän tuotteita vai ihan normaaleja. Tein tästä joskus juttuakin (http://www.joensuunylioppilaslehti.fi/sielun-ja-ruumiin-ruokaa).

En oikeasti tiedä mitä tälle voisi tehdä - kysymys on taloustieteellinen, ja siltä saralta en omista minkäänlaista tietämystä. Jatkan dyykkaamista. :D

Anynoomi nro.3: Minäkin aina haaveilin joskus asuvani ekokommuunissa, mutta ajattelin sen olevan kaukainen ja miltei mahdoton haave. Eipä ollutkaan. :-) Kannattaa kysellä kavereilta, tutun tutuilta, ympäristöjärjestöporukoilta jne. Pienemmissä kaupungeissa yleensä aina joku tietää jonkun, joka asuu kommuunissa, ja jostain aina vapautuu huone jossain vaiheessa. Täytyy vaan pitää korvat ja silmät auki! Minä päädyin tänne, kun erään järjestön illanistujaisissa valittelin soluasumisen yksinäisyyttä, ja joukossa sattui olemaan yksi tämän talon asukas, joka kertoi vapautuvasta huoneesta. Ja asuinkavereita löytää vaikka vain foorumi-ilmoituksilla, jos ei omasta kaveripiiristä löydy halukkaita! Lehtien vuokrattavana-ilmoituksista löytyy taloilmoituksia. Lycka till! :-)

nei: Luulen, että ne leipäjonoihin lahjoitetut tuotteet ei ole vanhentuneita. Se ei ehkä olisi luvallista. Onneksi joissain kaupoissa myydään saman päivän päiväyksen tuotteita puoleen hintaan, mutta luin, että yleensä hintalaputtaminen vie niin paljon aikaa ja vaivaa, että vanhentuvat tuotteet vaan pistetään roskiin. Jotain on mätää kyllä tässä ruokapolitiikassa..

Kaisla kirjoitti...

Hyvä juttu dyykkauksesta!
Osaisitko neuvoa Joensuusta hyviä dyykkauspaikkoja?
En ole asunut täällä kauaakaan ja on ollut mielessä että pitäisi mennä illan hämärässä katselemaan mistä löytyisi lukitsemattomia roskiksia. Ongelma on ettei ikinä tahdo saada aikaiseksi, kun ei tiedä mistä aloittaa!
Ja kiitos kivasta blogista!

kettu kirjoitti...

Kaisla: laitan sulle sähköpostia, koska en viitsi julkisesti kertoa tarkempia paikkoja. Jos kiirii kauppojen korviin, voivat lukita roskiksensa.

Helmi kirjoitti...

Tämä debaatti on kyllä innostanut meikäläistä suuresti! Suunnittella onkin dyykkausyritys tässä joskus illan hämärissä. Tuntuu siltä, että kaupan roskiksista avautuu kokonaan uusi, jännittävä maailma! (Olenkohan nyt jo vähän ylettömän mahtipontinen...)

Sampo-Tarmo kirjoitti...

Ihan vaan sen takia, ettei kukaan vielä ole kritisoinut dyykkausta, joudun tuomaan esille vanhan kunnon "roskikset haisee" -argumentin :P

Mutta se fiilis kun löytää jotain syötäväksi kelpaavaa! Mahtavuutta! :)

kettu kirjoitti...

sampo-tarmo: Kiitos kriittisestä kommentista, se tuo tähän dyykkaushegemoniaan hieman terveellistä rosoisuutta! (Roskikset kyl haisee vaan jos siellä on enemmän mätää kun hyvää. Vai olenko jo tottunut hajuun niin hyvin, etten huomaa sitä? Apua.)

Anonyymi kirjoitti...

Kun minä olin kaupassa toissä niin seuraavana päivänä vanhenevat tuotteet vietiin kaappiin josta henkilökunta sai niitä ostaa. Kaikki maksoi 0,1-1€.

an (kettu) kirjoitti...

Anonyymi: Just tuollainen on fiksua, kannatan!

Anonyymi kirjoitti...

Meidän lähikaupoilta ainakin menee suurin osa jos ei kaikki (en muista) vanhentuva ruoka suoraan Kallion ruokajonoon kodittomille jaettavaksi. Eli hukkaan menisi roskiksien kaivelut täällä kun ei jaksa kauemmaskaan lähteä :/

an kirjoitti...

Anonyymi: Onkohan ihan noin? Roskiksista löytyy usein yksinäisiä kukkakaaleja, bataatteja, sitruunoita ja avokadoja. Jos muutamia kasviksia on "poisheittokunnossa" (usein oikein hyvässä kunnossa), niin laitetaankohan niitä ruokajakoon? Kun tein juttua leipäjonoista, oli tarjolla lähinnä mielettömiä määriä banaaneita, leipää jne, eikä yksittäisiä kasviksia. Eli myös sikäläisistä roskiksista voisi löytyä käypää tavaraa, jota ei ruokajakoon laiteta. Mutta hieno homma, jos suurin osa siitä ruoasta menee kuitenkin jakoon!

satu kirjoitti...

Yksi syy tietysti miksi "vanhaa" ruokaa ei jaeta nälkäisille on lainsäädäntö, etenkin lihan suhteen se on äärimmäisen tiukkaa. Joskus muutama vuosi sitten näki vielä marketissa kylmäaltaassa juuri päiväyksen ylittäneitä lihapakkauksia ja vieressä lappu "tästä edullisesti lemmikille". Eräs silloinen poikaystäväni niitä joskus hamstrasi ja laittoi ruuaksi, minä en kyllä koskenut kun usein haju ei kyllä ollut hyvä. Sitten säädökset ilmeisesti tiukentuivat kun ei ole enää näkynyt moisia lemmikkilaareja.

Tuo hedelmien ja leivän roskiin heitto on niin älytöntä. Luulen että sieltä roskiksesta löytyy ne kaipaamani kypsät avokadot ja banaanit kun kaupoissa on aina raakoja ja kivikovia ;P Aaargh.

an kirjoitti...

Satu; joo, käsitykseni mukaan ainakin tällä paikkakunnalla leipäjonojen ruoka on kauppojen lahjoitustavaraa, ei päiväyksen ylittänyttä.

Lihat saisi kyllä laittaa lemmikkilaariin, koirat kun pystyvät syömään pilaantunuttakin lihaa ja päiväyksen ylittänyt liha ei vielä pahentunutta ole. Huokaus, kun sitten eläimille tehdään omat liharuoat..

Anonyymi kirjoitti...

Miekin asustelen vegaaneita täynnä olevassa nk. "eko" kommuunissa. Paljon dyykattua ruokaa tulee syötyä välistä. Hyvää on :) Niin ja lihat lemmikeille ruoaksi!

Pia kirjoitti...

Itse oon tutustunut dyykkaamiseen käytännössä vasta kuluneen kevään aikana. Sattuu olemaan tutun takapihalla erään lähikaupan roskikset, joista viimeksi eilen keräsimme aika mielettömän saaliin: monta pakettia luomuruislimppua, sämpylöitä, jälkiuunileipää, ruispaloja ja muutama täytepitko. Nämä oli siis kaikki muoviin pakattuja tuotteita, jotka löytyi siististi yhdestä suuresta jätesäkistä. Nyt on pakkanen täynnä leipää :)

Laali kirjoitti...

Tämä olikin mielenkiintoinen sivu! Kiitos!

Entisenä kauppiaana sanon näin: meidän kaupassa ei ainakaan laitettu roskikseen myrkkyä, enkä ole kuullut että missään olisi laitettu, siis konkreettisesti.

Kaikki oli avoinna ja kuka tahansa sai dyykata mitä halusivat, kunhan eivät levitelleet roskia ulkopuolelle.

Minä olin kohtalaisen ekologinen kauppias, mutta työntekijät kieltäytyivät päättäväisesti lajittelemasta roskia, joten ruuat joutuivat todellakin sekajätteeseen - useimmiten! Myymälän hallitus ei välittänyt tästä kun kun kysyin mitä minä tekisin kun työntekijät kieltäytyvät. Sanoivat että minä itse olen naurettava.

Olin siis palkallinen toimitusjohtaja pienessä saaristokaupassa. Eli kauppiasnimikkeellä Keskon listoilla.

Keräsimme kyllä leivät naapurissa olevan maalaistalon sioille.

Kaupassani työntekijät saivat ottaa kaiken vanhentuneen ruuan jos halusivat, minun päätökselläni. Kukaan ei ottanut - tai joo, minä itse. Eiväthän työntekijät voineet roskaa syödä!

En ole enää tämän kaupan palveluksessa.

Olen politiikassa mukana ja puhun koko ajan kierrättämisen järkevyydestä ja tarpeesta, turhasta kulutuksesta, ympäristöasioista yms. Yritän kunnassani saada aikaan edes jotakin, mutta vaikeaa se on. Olen jäsenenä kuntani ympäristökomiteassa. Ihmiset eivät välitä juurikaan miten maailma makaa 50 v kuluttua - ikävä kyllä.

Ruotsissa ollessani rautateillä cateringfirmassa työnhohtajana oli ehdottomasti kiellettyä antaa junista takaisin palanneet ruuat ja voileivät asunnottomille ja köyhille. Kaikki vain sekajätteeseen, kymmeniä aivan tuoreita juusto- ja kinkkusämpylöitä, valmiita erikseen pakattuja ruoka-annoksia yms.

Jos antoi pois niitä riskeerasi irtisanomisella! Minusta se oli kamalaa!

Uhmasin tätä ja annoin parille asunnottomalle miehelle joka ilta pari muovikassillista sämpylöitä mukaan, ja vannotin etteivät kertoisi kenellekään. Eivätkä varmasti kertoneetkaan, miksi he olisivat sulkeneet hyvän ruokahanan? Varmaan jakoivat kaikille jotka vain olivat paikalla, koska sämpylöitä oli niin paljon. Itsekin otin niitä kotiin, olivathan ne aivan tuoreita.

Sitten teinkin itse ruokatilausohjelman millä sitten sai säästettyä rahaa ja turhia jätteitä. Sinä vuonna olimme paras säästäjä koko Ruotsissa.
Meillä oli prosentuaalisesti kaikkein vähiten jätettä.

Ja yksinkerttaisella keinolla. Tein Exel-ohjelma tilatuista ja roskiin jätetyistä ruuista puolen vuoden ajan, pääteassemakohtaisesti, matkustajamäärät, paikkavaraukset yms. mukaan lukien. Tilastojen valossa ja suhteessa varattuihin paikkoihin sitten muutettiin ruuan tilausperusteita. Ja se onnistui! Tuli suuria sästöjä! Mutta kukaan ei viitsinyt vaivautua tuollaiseen ennen kuin minä sitten tein. Se ohjelma oli käytössä vieläkin muutaman vuoden jälkeen, kun kysyin sitä entisiltä työkavereilta.

Se firma laittoi roskiin ruokaa noin 11 milj kruunulla vuosittain!

Tämä sivu inspiroi pitkään juttuun. Tämä on mielenkiintoinen ja kivasti toteutettu sivu, kivoja reseptejäkin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...