lauantai 22. marraskuuta 2008

Ruisleipärakkaus

Tänään lämmitin leivinuunia ja leivoin ihan oikeaa ruisleipää apunani melko vanha ruisjuuri, jonka sain maalla asuvalta toverilta - lieneekö hän saanut sen äidiltään, en muista. Tuli kuitenkin aivan äärettömän hyvää leipää, eikä tämän jälkeen tee mieli ostaa kaupasta leipää. Tästä tulikin ihan lähiruisleipää, kun ruisjauhot olivat naapurikunnan myllyn.

RUISLEIPÄ
(4 limppua)

tarvitset:
juuren
paljon ruisjauhoja
hieman suolaa

1. Juuren teko. Juuri liotetaan 1,5-2 litraan lämmintä vettä. Lisätään jauhoja niin, että taikina on jotain löysän ja kiinteän väliltä. Juurta hapatetaan vuorokausi vedottomassa ja mielellään lämpimässä paikassa. Toimivan juuren tunnistaa siitä, että se kuplii ja kuohuu.

2. Taikinan alustaminen. Vuorokauden kuluttua tehdään taikina. Taikina "leivotaan täyteen jauhoja". Ei saa kuitenkaan tehdä liian tiukkaa taikinaa, koska silloin se ei kohoa. Löysästä taas tulee litteitä leipiä.

Taikinan päälle voi piirtää esim. ristin veitsellä. Siitä näkee, miten kohoaminen etenee. Taikina pannaan liinan alle, jälleen vedottomaan ja lämpimään paikkaan kohoamaan 1-4 tunniksi.

Muista ottaa juuri talteen, eli pari ruokalusikallista taikinaa tiiviiseen purkkiin ja purkki heti jääkaappiin. Juuri säilyy jääkaapissa nelisen viikkoa.

3. Leipominen. Jos teet limppuja, voit jakaa taikinan nyt neljään osaan. Niistä pyöritellään sopivan muotoisia. Pinta saa jäädä aika jauhoiseksi, samoin leivän pohja. Kohoamaan leivinlaudalle tai uuninpellille vedottomaan ja lämpimään. Kun pinta vähän repeillyt, leipä on valmis uuniin.

4. Paistaminen. Sopiva lämpö on 200-275 astetta. Neljä limppua vie paljon lämpöä, joten luultavasti uunin lämpö tasaantuu ja putoaa aika paljon leipien ollessa uunissa. Ruisleipä ei kypsy alle 45 minuutin, vaikka pinta palaisi. Pisimmillään jälkiuunileivän kypsyminen vie jopa kaksi tuntia. Kypsän levän tunnistaa siitä, että kun leivän pohjaa koputtaa, se kopisee kumeasti. Jälkikypsyminen kyllä jatkuu vielä
yön yli, jos jätät kuumat leivät liinan alle lämåpimään paikkaan.

Ohjeet tiivistetysti (ja saamani loistava juuri): Sampsa Oinaala
Juuren voi tehdä myös itse, mutta siitä minulla on vain huonoja kokemuksia. Kuulemma vaatii useamman leipomiskerran ennen kuin alkaa toimia kunnolla.

Leivänpäällystä

Koska unohdin laittaa taikinaan suolaa ja kaapissa ei ollut oikein mitään leivälle laitettavaa, surautin vielä "peston", josta eräs toinen toveri kuluneella viikolla suositteli. Käytin siihen viimeiset oman sadon basilikat, jotka olivat kuivuneet oman huoneeni ikkunankarmissa roikkuen paremmin kuin yhdetkään yrtit koskaan keittiössämme; maku ja haju oli hyvin tallella ja koostumus rapea. Keittiössä kuivatetuista yrteistä tulee usein hieman nihkeitä ja mauttomia - kenties liesituulettimen puute aiheuttaa sen, että yrtit eivät pääse kunnolla kuivumaan.


OLLIN PESTO

2 dl auringonkukansiemeniä
reilusti basilikaa ja muita yrttejä
2 valkosipulin kynttä
pienenpieni ripaus suolaa
loraus öljyä

* Soseuta kaikki pikasekoittimessa massaksi, maista ja tarvittaessa lisää öljyä/yrttejä.

6 kommenttia:

ziriliini kirjoitti...

Ex-anoppini joskus kehui, että mitä vanhempi juuri ruisleipään on käytössä, niin sitä parempaa leipää saat. Että muista aina ottaa juuri seuraavaa kertaa varten. Ja höh... arvaapa joudunko nyt itsekin tekemään ruisleipää... :D Tottahan se itse tehty ruisleipä on aivan taivaallisen makuista. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Juuren voi kuulema myös pakastaa. Sulatus tapahtuu hitaasti jääkaapissa ja juurta käytetään vasta kun se on täysin sulanut.

an kirjoitti...

Ziriliini, juu olen kuullut saman, että mitä vanhempi juuri, sitä parempaa leipää. Ja otin toki juuren talteen, aion alkaa harrastaa leivän leipomista useamminkin. Sillä tavalla saa todella tuoretta, luonnonmukaista ja säilöntäaineetonta leipää, ja 100% ruista!

Juuren pakastamiseen jotkut suhtautuvat aika varauksellisesti, joten en ole uskaltanut itse pakastaa. Ajattelin, että kun juuri kerta säilyy nelisen viikkoa jääkaapissa, niin kerran kuussa voi ihan hyvin leipoa leipää.

Ah, olen nyt niin onnellinen kun sain nuo leivät onnistumaan, edelliset leivät olivat niin mauttomia. (:

Suvi kirjoitti...

Kiva, että sullakin onnistui ruisleipä! Omatekemä ruisleipä on ihanaa ja halpaa. Oon viime aikoina muotoillut leivät sellaisiksi ruispaloksi. Noita saa litran taikinasta ehkä 20 tai ylikin, ja hintaa ei tule paljoa yli euron, vaikka käytän luomujauhoja. Kaupasta saa tuolla hinnalla varmaan korkeintaan 2 ja niissäkin ois hiivaa/vehnäjauhoa lisänä.

Mulla on myös monesti unohtunut suola taikinasta. En tiiä miten se on niin vaikea muistaa, kun juureen pitää lisästä 2 ainetta ja niistäkin unohtaa toisen. :) Ruisleipä tosin maistuu joltain suolattomanakin, toisin kuin vaalea. Onneksi en oo juurta kuitenkaan unohtanut koskaan ottaa.

Mulla on omatekemä juuri, jota säilytän yleensä pakastimessa, koska meidän jääkaappi on melko epäilyttävä, enkä luota sen säilytystehoon. Ehkä pakastettu juuri lähtee hitaammin käymään ja hapatankin juurta yleensä 2-3 vrk.

an kirjoitti...

Suvi, aijjaa, täytyy kokeilla jossain vaiheessa tuollaisia pienempiä leipäsiä! Nyt tein neljä limppua.

Kaupan leipä on kyllä uskomattoman kallista suhteessa siihen, mitä se on: muovipussiin pakattua vehnä-ruis-säilöntäainesekoitusta.

Missä muuten säilytätte ruisleipiä? Muovipussissa, paperipussissa, pakastimessa, kellarissa, huoneenlämmössä?

ziriliini kirjoitti...

Meillä ei ruisleipä juuri pöydällä kauan ehdi olemaan. 2 päivää korkeintaan ja leivät on käsitelty. eilen juuri leivoin rouhesämpylöitä litran taikinan ja se riitti tälle 5 hengen kokoonpanolle illaksi ja aamuksi... me ollaan vähän höpöinä uunituoreeseen leipään.... ;)

Jos sittne niin onnellisesti käy, että leipää saisi pakkaseen asti, niin se ensinnäkin vaatii sittne 2-3 litran taikinan. toisekseen ne on pistettävä pakastimeen heti kun ovat jäähtyneet, ennen kuin joku ehtii niitä syömään...

Jääkaappiin en koskaan laita leipää. Tuoreen leivän säilytän leivinliinaan käärittynä noin vuorokauden ajan ja jos sen jälkeen on jäljellä vielä niin sittne hedelmäpussi.

Suvi kirjoitti...

Säilyttämisestä.

Juurella tehdyn ruisleivän pitäisi kai säilyä tosi kauan, mutta mä olen saanut sen homeeseen jopa 5 päivässä. Välillä on kyllä kestänyt hyvin kaksi viikkoa. Mutta noiden homekokemusten jälkeen oon ruvennut pakastamaan osan leivistä. Säilyy se siellä pehmeämpänäkin. Ja muovipussissa säilytän. Jos nopeasti leipä kuluu niin sitten vois pitää liinan sisällä tai paperipussissa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...