sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Vahinkoratatouille

Ostin kirppikseltä loistavan, ison wokkipannun 2,50 eurolla. Meillä oli sellainen ennenkin, mutta ajan myötä sen pinta on kulunut ja alkanut ruostua, joten tuo oli todella tarpeellinen löytö. Tavallisella paistinpannulla ei nimittäin pärjää, jos haluaa tehdä ruokaa isommalle poppoolle.

Tein siis vaan jotain muhennosta wokaten luomuruokapiiristä ostettuja lähijuureksia sekä dyykattuja paprikoita ja munakoisoa (wokkipannu toimi moitteettomasti ja vanha joutaa metallinkeräykseen, mutta puuhella savutti ihan tolkuttoman pitkän ajan, kunnes asuintoveri T:n avustuksella sain savun kulkemaan hormiin, ei keittiöön. Lieneeköhän syynä matalapaine..). Sitten keksin että hei, tästähän tulee ratatouillea.
Ratatouille on perinteinen ruokalaji Ranskan Provencen alueelta. Se on kasvismuhennos, joka voidaan tarjota pääruokana (riisin, perunoiden tai leivän kera) tai lisukkeena. Tomaatti on pääaines, muita aineksia ovat sipuli, kesäkurpitsa, munakoiso ja basilika. Lisäksi tarvitaan oliiviöljyä. (Lähde: Wikipedia)


RATATOUILLE-versio

lanttua, palsternakkaa, porkkanaa pieneksi pilkottuna
sipulia paloiteltuna
öljyä
suolaa
chiliä

* Wokkaa juureksia, kunnes ne alkavat olla pehmeitä.

munakoiso paloiteltuna
paprikoita suht isoina palasina

* Lisää joukkoon ja wokkaa niin, että pehmenevät/ruskistuvat hieman.

1 prk tomaattimurskaa
1-2 dl soijarouhetta tai 1 prk papuja
yrttimausteita
pieni loraus balsamicoa
1 rkl siirappia/hunajaa/sokeria

* Lisää tomaattimurska, soijarouhe ja mausteet. Anna hautua noin 15 min.

Lisukkeeksi keitettiin kaapista löytynyttä couscousia (kuskus, siis), jota en ole koskaan ennen tehnyt. Sehän on ravintoarvoiltaan varmaan samaa luokkaa kuin joku durumvehnämakaroni, eli aika turhanpäiväistä. Ihan hyvän makuista kuitenkin.

Tomaattipohjaisissa ruoissa on aivan ehdotonta balsamicon ja jonkin makean yhdistelmä. Laitan sitä myös pitsan tomaattikastikkeeseen. Kokeilkaa.

maanantai 24. marraskuuta 2008

Kasvislasagne ja tunnustuksia

Lauantaina tehtiin lasagnea kun oli leivinuuni kuumana, mutta tällä kertaa joukkoon nakattiin kaikenmoisia kasviksia.

KASVISLASAGNE

Tee kuten tämä, mutta keitä tomaattikastikkeen seassa pieniksi pilkottuja porkkanoita, paprikaa, kukkakaalia ja mitä vain keksit.


Ja oho, sain kasvis.fi-blogin kirjoittajilta I love your blog- ja You inspire me -tunnustukset. Kivaa!


Ja koska tunnustus tulee antaa seitsemälle muulle sen saatuaan, niin jaan rakkautta eteenpäin seuraaville blogeille (suosittelen myös vilkaisemaan, jos eivät ole ennestään tuttuja!).

Villi Pohjola
Ekoelämää
Metsänpeitossa
Maarianverijuuri
Ville Rannan kuvablogi
Maijja
Kemikaalicocktail

lauantai 22. marraskuuta 2008

Ruisleipärakkaus

Tänään lämmitin leivinuunia ja leivoin ihan oikeaa ruisleipää apunani melko vanha ruisjuuri, jonka sain maalla asuvalta toverilta - lieneekö hän saanut sen äidiltään, en muista. Tuli kuitenkin aivan äärettömän hyvää leipää, eikä tämän jälkeen tee mieli ostaa kaupasta leipää. Tästä tulikin ihan lähiruisleipää, kun ruisjauhot olivat naapurikunnan myllyn.

RUISLEIPÄ
(4 limppua)

tarvitset:
juuren
paljon ruisjauhoja
hieman suolaa

1. Juuren teko. Juuri liotetaan 1,5-2 litraan lämmintä vettä. Lisätään jauhoja niin, että taikina on jotain löysän ja kiinteän väliltä. Juurta hapatetaan vuorokausi vedottomassa ja mielellään lämpimässä paikassa. Toimivan juuren tunnistaa siitä, että se kuplii ja kuohuu.

2. Taikinan alustaminen. Vuorokauden kuluttua tehdään taikina. Taikina "leivotaan täyteen jauhoja". Ei saa kuitenkaan tehdä liian tiukkaa taikinaa, koska silloin se ei kohoa. Löysästä taas tulee litteitä leipiä.

Taikinan päälle voi piirtää esim. ristin veitsellä. Siitä näkee, miten kohoaminen etenee. Taikina pannaan liinan alle, jälleen vedottomaan ja lämpimään paikkaan kohoamaan 1-4 tunniksi.

Muista ottaa juuri talteen, eli pari ruokalusikallista taikinaa tiiviiseen purkkiin ja purkki heti jääkaappiin. Juuri säilyy jääkaapissa nelisen viikkoa.

3. Leipominen. Jos teet limppuja, voit jakaa taikinan nyt neljään osaan. Niistä pyöritellään sopivan muotoisia. Pinta saa jäädä aika jauhoiseksi, samoin leivän pohja. Kohoamaan leivinlaudalle tai uuninpellille vedottomaan ja lämpimään. Kun pinta vähän repeillyt, leipä on valmis uuniin.

4. Paistaminen. Sopiva lämpö on 200-275 astetta. Neljä limppua vie paljon lämpöä, joten luultavasti uunin lämpö tasaantuu ja putoaa aika paljon leipien ollessa uunissa. Ruisleipä ei kypsy alle 45 minuutin, vaikka pinta palaisi. Pisimmillään jälkiuunileivän kypsyminen vie jopa kaksi tuntia. Kypsän levän tunnistaa siitä, että kun leivän pohjaa koputtaa, se kopisee kumeasti. Jälkikypsyminen kyllä jatkuu vielä
yön yli, jos jätät kuumat leivät liinan alle lämåpimään paikkaan.

Ohjeet tiivistetysti (ja saamani loistava juuri): Sampsa Oinaala
Juuren voi tehdä myös itse, mutta siitä minulla on vain huonoja kokemuksia. Kuulemma vaatii useamman leipomiskerran ennen kuin alkaa toimia kunnolla.

Leivänpäällystä

Koska unohdin laittaa taikinaan suolaa ja kaapissa ei ollut oikein mitään leivälle laitettavaa, surautin vielä "peston", josta eräs toinen toveri kuluneella viikolla suositteli. Käytin siihen viimeiset oman sadon basilikat, jotka olivat kuivuneet oman huoneeni ikkunankarmissa roikkuen paremmin kuin yhdetkään yrtit koskaan keittiössämme; maku ja haju oli hyvin tallella ja koostumus rapea. Keittiössä kuivatetuista yrteistä tulee usein hieman nihkeitä ja mauttomia - kenties liesituulettimen puute aiheuttaa sen, että yrtit eivät pääse kunnolla kuivumaan.


OLLIN PESTO

2 dl auringonkukansiemeniä
reilusti basilikaa ja muita yrttejä
2 valkosipulin kynttä
pienenpieni ripaus suolaa
loraus öljyä

* Soseuta kaikki pikasekoittimessa massaksi, maista ja tarvittaessa lisää öljyä/yrttejä.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Talviruokaa

Hernekeitto on minulle ihan talviruokaa. Tulee talvinen ja jouluinen fiilis, kun maassa on lunta, pakastaa ja keittiön ikkuna menee ihan kokonaan huuruun, kun keittelee hernekeittoa sen pari tuntia (alussa menee tietysti aikaa siihen, että hella lämpiää, mutta olen kyllä sitä mieltä, että mitä kauemmin hernekeittoa on keitetty, sitä parempaa se on).

Hernekeitto on ekologista, halpaa, terveellistä, proteiinipitoista, kotimaista, vegaanista ruokaa. Voiko enempää toivoa? Ja kun ostaa vielä luomuherneitä. Paras hernekeitto ei myöskään mausteilla koreile. Mutta ah ja voih, karmea kuva. Lyhyt valoista aika ei tue valokuvaamista, eikä keittiön karmea loisteputkilamppu auta asiaa ollenkaan.


HERNEKEITTO
(tosi iso kattilallinen)

1 pss kuivattuja luomuherneitä
pari porkkanaa
sipuli
suolaa
jauhettua (valko)pippuria
(soijarouhetta)

* Liota herneitä runsaassa vedessä yön yli. Kaada vesi aamulla pois ja anna olla ilman vettä niin kauan kunnes alat tehdä ruokaa - tämä kuulemma vähentää herneen mahdollisia ilmavaivavaikutuksia.
* Keitä runsaassa vedessä 1-2 tuntia. Lisää suola ja pippuri sekä pilkotut sipuli ja porkkanat noin puolen tunnin keittämisen jälkeen.
* Jos haluat hieman jauhelihameininkiä, heitä sekaan kourallinen tummaa soijarouhetta. Se ei kuitenkaan ole ollenkaan välttämätöntä, koska herne sisältää muutenkin aika runsaasti proteiinia.
* Nauti sinapin kera! Laitoin sekaan myös paahdettuja luomuauringonkukansiemeniä.

Tykkään sekoittaa lautasella hernekeiton joukkoon sinappia, koska siitä tulee kermainen ja hyvä maku keittoon. Asuintoveri dyykkasi monta lasipurkillista jotain hienoa chili-valkosipulisinappia, ja se sopi oikein hyvin joukkoon. Tosin pidän tavallisen sinapin mausta enemmän. Ja niin ilmeisesti muutkin, koska nuo maustetut sinapit oli tosiaan heitetty kaupan roskikseen..

perjantai 14. marraskuuta 2008

Makaronipyttipannua

Kävin vanhempieni luona, ja se tarkoittaa tofua. Äitini ei ole kovin hyvä tekemään kasvisruokia (äiti jos luet tätä niin rakastan sua siitä huolimatta!), ja hän oli tehnyt minulle "makaronilaatikkoa", joka koostui makaronista, herne-maissi-paprikasta ja soijarouheesta (ja vedestä + kasvisliemikuutiosta). Koska hän oli ostanut minulle myös marinoitua tofua, päätin tehdä jotain oikeaa ruokaa, joka kuitenkin olisi riittävän nopeaa. Olen nimittäin viimeisen viikon istunut hyvin tiiviisti nenä kiinni hallinto-oikeuden tenttikirjassa.


MAKARONIPYTTIPANNU

edellisen päivän lisukemakaronia tms.
marinoitua tofua
sipuli
tomaattipyreetä
Provencen mix -maustesekoitusta tai muita yrttejä
valkosipulia
(suolaa)

* Pilko sipulit ja tofu ja paista niitä öljyssä.
* Lisää muut ainekset ja paista, kunnes näyttää paistuneelta.

Kotona käymisessä parasta on se (ruoan suhteen), että siellä on aina salaatteja. Itse en raaski niitä talvisin ostaa, koska ruukkusalaatit ovat mielestäni aika mitättömiä ravintoarvoiltaan suhteessa siihen, kuinka paljon niiden valmistamiseen kuluu energiaa (kasvihuoneet, kuljettaminen, torjunta-aineet jne.) Myönnettäköön, että niitä on kuitenkin kiva syödä etenkin leivän päällä.

maanantai 3. marraskuuta 2008

Niille, joilla on puulämmitys (ja ehkä muillekin)


UUNIPUURO

2 dl ohrasuurimoita/kaurahelmiä/puuroriisiä tai kaikkia sekaisin!
5 dl vettä
5 dl kasvimaitoa
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria tai -esanssia

* Laita kaikki aineet uuninkestävään kannelliseen astiaan.
* Laita puuro uuniin kunnes se on valmis. Minä annan sen olla uunissani yön yli, koska näillä lämpötiloilla uunissa ei tarvitse lämmittää kuin yksi pesällinen puita, ja siten puuron kypsymiseen menee tovi.


Pahoittelen verraten triviaalia ohjetta. Ehkä sähköuunilliset voivat tehdä tätä päiväsaikaan - sähköuunin lämpötiloista en osaa sanoa, mutta ainekset ja määrät ovat samat. Tämä uunipuuro on niin rakkautta, koska puulämmitteisessä talossa sen tekemiseen ei kulu ollenkaan energiaa.

Tein puuron viimeksi kaapista löytyneitä puuroriisin jämistä yhdistettynä ohraan ja harmittelin, kun puurosta tuli taivaallisen ihanaa verrattuna pelkkään ohrapuuroon. Voisinkohan joskus ostaa hieman luomupuuroriisiä, vai olisiko se kauhean epäeettistä, aloin pohtia..
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...